Quantcast
Channel: Hagerlund.net - Espoon keskus ja lähialueet
Viewing all 84 articles
Browse latest View live

Espoon vanhat sillat: Nuuksion kiviholvisilta

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Tervetuloa jälleen hienojen espoolaisten siltojen maailmaan. Nuuksiosta, Brobackantien varrelta, löytyy kaunis ja melko alkuperäisessä kunnossa oleva kiviholvisilta.

Silta palvelee edelleen paikallisia.

Bussipysäkki on ihan kohdalla. Nämä kuvat olivat "suuren siltaretken" tuotoksia. Kiersimme lapsuudenystävän kanssa Espoota ja Kirkkonummea, etsien vanhoja siltoja. Etenkin vaihe, jossa ajoimme pitkin vanhaa Kuninkaantietä ja pysähdyimme tutkimaan kaikkia vanhan oloisia siltoja, oli aika erilaista, Löydettiin muuten yksi ylläri Kirkkonummen puolelta, kuvia tulossa.

Yksi Espoon vanhat sillat -retken yllätyksiä oli tämä runsaan sadan metrin päässä pohjoisesta löytyvä niinikään vanha silta. Olettaisin, että tämä on ollut niinikään kiviholvisilta, ainakin yläpuolen kivetys viittaa siihen suuntaan. Mutta tuonne on työnnetty putki ja ruiskutettu sillanalue täyteen betonia. Toimivaa, muttei ihan säilytä alkuperäistä mallia.


Glims - helmi Espoon keskellä

$
0
0
(Keski-Espoon Sanomat 2/2016, 22.5.2016)

Glims-joki saa alkunsa Pitkäjärven pohjukasta. Kolmekilometrinen joki on keväisin komea kuin mikä. Päälle puoleenväliin asti Glims on nimeltään Kvarnbyån, suomeksi Myllykylänjoki.

Alkuun joki virtaa Träskendan kartanonpuiston ja luonnonsuojelualueen läpi. Kävelytie kulkee joen vartta, ja muuttuu pikku hiljaa melko vaikeakulkuiseksi poluksi. Välillä joki virtaa omassa uomassaan, sen sijaan tulvaniityn kohdalla on hankala nähdä missä kohden joki alkaa ja ranta loppuu.

Matkan puolilla välein vastaa tulee hulppea kokonaisuus. Myllykylän kohdalta löytyy sekä vanha Pappila että muutamia muita vanhoja rakennuksia, vanha silta sekä hieno peltomaisema.

Myllykylän ja Jorvin välillä joki muuttuu koskeksi. Jorvinkoskella on pituutta yli kilometri, joessa on muutamia saaria ja muutoinkin maisemat ovat jostain ihan muualta kuin keskeltä Espoota. On hankala hahmottaa että Kuninkaantie on muutaman sadan metrin päässä pohjoisessa ja Vanha Turuntie saman matkan päässä etelässä.  

Glims yhdessä sisarjokensa Glomsin kanssa muodostaa Espoojoen. Joet yhdistyvät Kasavuoren juurella.

Tony Hagerlund
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 2/2016, 22.5.2016.

Kuvia Glimsjoen varrelta.

Paloautoparaati kierteli Espoon keskusta

$
0
0
(Keski-Espoon Sanomat 3/2016, 11.9.2016)

Espoo-päivää vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina, sää suosi ja ohjelmaa riitti. Espoon vapaapalokunnat järjestivät Espoon keskuksessa näyttävän paloautoparaatin, jossa oli mukana myös paloautoja vuosikymmenien takaa..

Myös muuta ohjelmaa oli runsaasti tarjolla. Glimsillä oli Espoo-päivän ohjelmaa koko päiväksi, Glimsjoen varrella sekä keskuspuistossa järjestettiin luontokävelyitä ja kirkon lähellä kultturihistoriallisempia vastaavia. Aseman lähellä järjestettiin lukuisia sirkus- ja taide-esityksiä.

Ensi vuonna Espoo-päivä on Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi kolmipäiväinen, alkaen perjantaista 25.8. päättyen sunnuntaina 27.8.

Tony Hagerlund
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 3/2016, 11.9.2016.

Suviniityn pysäköintitalo rakenteilla

$
0
0
(Keski-Espoon Sanomat 4/2016, 4.12.2016)

Likimain Suviniityn keskellä tuleva parkkihalli ei erityisemmin näytä, noh, parkkihallilta. Julkisivusta tulee vihertävä ja katolle tulee kasvillisuutta. Valmistuessaan parkkihalli palvelee viittä naapuritonttia, miltei puolta Suviniittyä.

- Noin puolet Suviniityn tonteista on joko rakenteilla tai rakentaminen alkaa piakkoin. Käytännössä pysäköintitalosta itäänpäin oleva alue on kokonaisuudessaan työn alla, toteaa Espoon keskuksen projektijohtaja Mikko Kivinen.

Suviniityn päiväkodin rakentaminen on lykkääntynyt. Tämän hetken tietojen mukaan päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuonna 2018.

Kaupungintalo menossa valtuustoon ja parkkipaikkoja tulee ja menee

Radan pohjoispuolella tapahtuu: kaupungintalosta valmistellaan päätösesitystä, joka on valtuuston käsittelyssä ensi vuoden alkupuolella. Asia oli marraskuun lopulla jo valtuuston alustavassa käsittelyssä valtuustoseminaarissa.

Kaupungintalon edustan tontille, jossa nyt on parkkipaikkoja, tulee asuintalo. Tonttia ollaan luovuttamassa, eli käytännössä jo muutaman vuoden kuluttua uudet asukkaat saattavat kantaa tavaroitaan sisään.

Tulevan asuinrakennuksen alle jäävät nykyiset parkkipaikat  korvataan rakentamalla uusia liityntäpysäköintipaikkoja radan pohjoispuolelle, alikulun lähettyville.

Tony Hagerlund
Havainnekuva: Arrak Arkkitehdit
Artikkeli on julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 4/2016, 4.12.2016.

Turunväylän melut hallintaan

$
0
0
(Länsiväylä 17.12.2016)

Turunväylää rakennettaessa 1950-luvulla moottoritie rakennettiin vanhalle merenpohjalle, ja Kirkkojärvi kuivatettiin. Järvi tekee paluun aina tulvien aikaan, pahimmillaan tulvavedet ovat nousseet jo moottoritielle asti.

Tulevan vuosikymmenen aikana moottoritielle tarvitsee tehdä jotain, muutoin tulvat katkovat tien ajoittain kokonaan. Samassa yhteydessä kannattaa myös miettiä lähiympäristön melunhallintaa. Turunväylää tullaan lähivuosina nostamaan Kirkkojärven kohdalla jopa metrillä. Alustavien tietojen mukaan melusuojaus tulee olemaan varsin vaatimaton eikä se edes kata koko tieosuutta. Huolena on, että tien läheisyydessä olevat asuinalueet kuten Kirkkojärvi, Kulovalkea ja Fallåker jäävät ilman riittävää melusuojausta.

Espoo suunnittelee komean Kirkkojärvenpuiston rakentamista, ja järven osittaista palauttamista. Riskinä on, että yhdestä Espoon hienoimmista puistoista uhkaa tulla on myös yksi Espoon meluisimmista puistoista.

Nykyisellään moottoritie kuuluu häiritsevästi lähialueille. Urheilupuiston laajentuminen ja puistojen rakentaminen vain korostavat meluhaittoja. Kun Turunväylää remontissa tulee huomioida riittävä melunsuojaus, joka palvelee sekä lähiseudun asukkaita että virkistysalueita.

Tony Hagerlund
Markus Sarén

Espoo

Bembölen kahvitupa, Espoo

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Bembölen kahvitupa toimi alunperin maatilan päärakennuksena, ja matkan varrella myös kestikievarina, kansakouluna, sairaalana ja suutarinverstaana. Vuodesta 1939 rakennus on toiminut nykyisessä käytössään Bembölen kahvitupana.

Rakennus on vuodelta 1737.

Sään salliessa myös ulkona voi aterioida.

Myös muutamilla pihapiirin rakennuksilla on ikää.

Niin kauan kun ei katsele Jorvin tai Ikean suuntaan, niin voi elellä muutaman vuosisadan takaisessa miljöössä.

Nuuksioon tarvitaan uimaranta

$
0
0
(Länsiväylä 9.8.2017)
Länsiväylässä (26.7.) kerrottin Nuuksion saamasta positiivisista palautteista. Jutussa myös todettiin, että Nuuksiossa ei ole uimarantaa. Vaikka moniin Nuuksion järviin ja lampiin pääsee uimaan, olisi myös julkinen uimaranta tarpeen.
 
Luonteva paikka uimarannalle olisi jossain Nuuksion Pitkäjärven rannalla. Järvi on yksi Etelä-Suomen hienoimmista, mutta sen rannalle pääsee nykyisellään helposti vain Solvallan urheiluopiston kohdalta. 

 
Uusi uimaranta voisi sijaita järven itäreunalla joko luontokeskuksen lähistöllä tai etelämpänä Nuuksiontien varrella. Helposti saavutettava uimaranta myös vähentää syvemmälle Nuuksioon suuntautuvaa liikennettä. Uimarannan olisi hyvä sijaita pääulkoiluväylien risteämieskohdassa, jolloin ainakin osalle luonnonpuistossa ulkoilevien olisi helppo päästä uimaan.
 
Nuuksion kävijämäärät kasvanevat tulevina vuosikymmeninä vielä runsaasti, pääkaupunkiseudun kaupunkien asukasmäärät ja turistimäärät kasvavat. Nyt on hyvä hetki suunnitella Nuuksion palveluita vuosikymmenien päähän.
 
Tony Hagerlund
Espoo
 
o o o
 
 

Kirkkojärven palauttaminen hillitsisi tulvahuippuja

$
0
0
(Helsingin Sanomat 13.10.2017)

Ennätyssateiden takia vesi on noussut Espoossa Kuninkaantien lukion ja Keski-Espoon uimahallin tuntumaan, ja Turunväylä on osin suljettu liikenteeltä. Myös Kirkkojärven alueen kerrostalot ovat vaarassa. 

Tulvat piinaavat aluetta muutaman vuoden välein. Turunväylän nostaminen ei auta lähialueen rakennuksia. Parhaiten tulviin voi vaikuttaa palauttamalla Kirkkojärvi. 

Kirkkojärvenpuiston valmiissa muttei vielä toteutetuissa suunnitelmissa Espoonjokea levennetään siten, että samalla syntyisi myös tulva-allas joen ”levennyksenä”. Tämän luulisi vähintään lieventävän alueen tulvia. 

Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateet yleistyvät. Yksittäisten tulvien torjunta voi käydä vuosikymmenien aikana kalliimmaksi kuin ongelman ratkaisu kerralla. Kirkkojärven palauttaminen parantaisi ­alueen imagoa mutta ennen kaikkea auttaisi saamaan tulvatilanteen hallintaan. 

Tony Hagerlund
Espoo 

Alun kuva on kaupungin kaavasuunnitelmien liitteistä vuodelta 2013).


Tiiviimpi vuoroväli Nuuksioon kulkevalle bussilinjalle 245

$
0
0
(Länsiväylä 25.10.2017)

Länsiväylässä (18.10.) kerrottiin kuinka “luontotrendi koettelee Nuuksiota.” Viime vuonna arviolta 340 000 retkeilijää kulutti polkuja. Mielipidesivuilla Ari Ampuja kertoi, että kauniina viikonloppuina parkkipaikat ovat tupaten täynnä.

Nuuksiossa on ainutlaatuista luontoa, ja sinne on helppo päästä. Nyt kannattaa jo varautua 400 - 500 000 retkeilijään vuodessa, etenkin satsaamalla joukkoliikenteeseen. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa, ja Nuuksio on vuosi vuodelta tunnetumpi alue.

Nuuksion joukkoliikenne on Espoon keskuksesta Nuuksioon liikennöivän linjan 245 varassa. Vuoroväli on useimmiten tunti. Linja palvelee turistien lisäksi Nuuksion, Nupurin ja Karhusuon asukkaita.

Aurinkoisina syysviikonloppuina linjan 245 vuoroväli ei riitä. Itse laskin kerran 44 matkustajan jäävän pysäkeille, kun bussi oli jo täyttynyt. Jos lisäbusseja ei saada liikenteeseen, on tunnin odottelu kohtuuttoman pitkä. Etenkin kun seuraavaankaan vuoroon eivät kaikki mahdu välttämättä kyytiin. Myös bussien hajoamiset tai muut liikenteen häiriöt korostuvat Nuuksion kaltaisilla alueilla, jonne on vain yksi linjavaihtoehto.

Linjan 245 liikennöinti kannattaa tuplata. Jos vuoroväli olisi sesonkiaikana huhtikuusta marraskuuhun ainakin viikonloppuisin puoli tuntia, luultavasti aiempaa useampi luottaisi julkisiin kulkuvälineisiin Nuuksioon lähtiessään. 

Tony Hagerlund
Espoo

Nuuksion bussiliikennettä tulisi lisätä

$
0
0
(Helsingin Sanomat 14.11.2017)

Helsingin Sanomien sivuilla on keskusteltu Nuuksion joukkoliikenteestä. Komeina syysviikonloppuina bussit ovat täynnä. Vuoroväli Nuuksioon Espoon asemalta kulkevalla bussilla 245 on useimmiten tunti. Turhan harva käyttää julkisia kulkuvälineitä, ja parkkipaikat ovat ajoittain täynnä.

Linjan 245 liikennöinti kannattaa tuplata. Jos vuoroväli olisi sesonkiaikana huhtikuusta marraskuuhun ainakin viikonloppuisin puoli tuntia, aiempaa useampi luottaisi julkisiin kulkuvälineisiin lähtiessään Nuuksioon. 

Olennaisinta olisi taata Nuuksioon tuleville, että bussiliikenne toimii ja vuoroväli on sen verran tiivis, että voi rauhassa keskittyä luonnosta nauttimiseen - kotiin kyllä pääsee.

Tony Hagerlund
Espoo

Espoon kartanot ja huvilat: Gumbölen kartano

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Gumbölen kartano on Espoon kaupungin omistuksessa oleva kartano muutama kilometri Espoon keskuksesta pohjoiseen. Kartano on Espoon kaupungin ainoa varsinainen edustustila.

Gumbölen kartanoon päädyin kutsusta - tällä kertaa kartanossa tapasivat Espoo-konsernin kannalta keskeiset luottamushenkilöt ja virkamiehet. Itse olin mukana kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenenä. 

Gumbölen kartanossa olen käynyt kolmasti aiemminkin. Joskus yli vuosikymmen sitten olin Keski-Espoo -seuran mukana luovuttamassa jotain addressia tai vastaavaa, ja jokunen vuosi sitten kaupunginhallitus nautti joululounasta kartanossa. Kerran taisin olla käymässä vihreän valtuustoryhmän jäsenenä.

Olisihan se hienoa olla kartanonomistaja. Ei niinkään että kaipaisin työtä ja vastuuta, vaan pikemminkin hienoa miljöötä ja teen juomista komean tulisijan edessä.

Gumbölen kartano ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri. Muutama sali, pari pienempää syvennystä ja keittiö. Kartanossa on jotain voisiko sanoa espoolaista: vaikka on ihan hienoa, ei pröystäillä eikä liioitella.

Pihapiiri on suljettu, alueella asutaan ja yritetään. Osa kartanon tiloista on vuokrattu muun muassa ratsutilalle.

Tällä puhelimella voi soittaa suoraan 1930-luvulle.

Kartanolle vievä tie vie komean kivisillan yli. Kuvia ja taustatietoa Engelin puistotien kiviholvisillasta löytyy täältä.

Läheltä löytyy myös vanha mylly.

Ja myllyn takaa pato.

 

Kartanot ja huvilat -kokonaisuudet

Käyn tutustumassa kartanoihin ja huviloihin aina kun on tilaisuus. Pääset tarkastelemaan eri kokonaisuuksia seuraavien linkkien avulla:

Tutustumalla asiasanan kartanot -sisältöön löydät lisäksi kartanoita ja huviloita myös muualta Suomesta.

 

 

Suvela 1970 ja -80 -luvuilla, Espoo

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Kootessani vuonna 2003 esitystä Espoon keskuksen historiasta paljon kuvia jäi käyttämättä. Mietin useaan otteeseen millaisen tarinan niistä rakentaisin, kunnes runsaan seitsemän vuoden kuluttua tajusin, että kuvat kertovat itsekin oman tarinansa. Tätä kokonaisuutta on päivitetty ja täydennetty lokakuussa 2013.

Tässä on Kirstinharjun Elanto, myöhemmin Valintatalo ja vielä myöhemmin Alepa.

Nämä kuvat ovat 1970 ja 1980-lukujen taitteesta. Kuvat ovat Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen arkistoista, enkä tiedä kuvaajia. Kiitos kuitenkin heille.

Kaupat

Yläpuolella on kuva Elannosta. Suvelassa on ollut vuosien varrella kauppoja neljässäkin eri paikassa.

Tässä on Kirsinharjun kauppa. Vielä 1990-luvun lopulla tässä oli Rabatti.

Edessä K-kauppa, josta tuli myöhemmin maailmanaikaa Pub Satulinna.

Tässä sama hieman kauempaa. Edessä samainen satulinna, taustalla Sokinvuorta.

Suvelan ostoskeskus on tässä rakenteilla, joten tämä kuva on 1970-luvun loppupuolelta tai 1980-luvun alusta.

Nämä kuvat ovat Joupinmäen päältä pohjoiseen. Vuosien varrella muotoaan muuttanut kioski näkyy aukean keskellä.

Tässä kuva Kirstinharjun kävelyraitilta.

Tässä Kirstinharjulta Joupinmäen suuntaan. Etualalla Kirstin koulun jalkapallokenttä. Tuolla minäkin pelasin lapsena jalkapalloa EBK:n riveissä.

Asukaspuisto

Nekymä edellisestä hieman vasemmalle - vierekkäin ovat vastavalmistuneet Suvelan asukaspuisto ja päiväkoti.

Tässä sama toisesta kulmasta. Sää on ollut valitettavan sateinen. Toisaalta ei tälläinen hieman nuiva sää nyt ole Suomessa mitenkään poikkeuksellista.

Itse vietin lapsuuttani 1980-luvulla kilometrin päässä Kirkkojärvellä. Pelasin jalkapalloa EBK:ssa, joten Suvelassa tuli pyörittyä sitä kautta usein. Asukaspuistossa jännintä oli tämä hurjan iso linnoitus.

Kirsintien varrelta, 1970-luku

Bussi Kirstintien varrella, lähellä itäreunan nykyistä Alepaa.

 

Tätä pihapiiriä en tunnista. Osaako joku vinkata? (täydennys kommenttien perusteella: Kirstinsyrjä 7:n piha).

Melkoisen kuvankäsittelyn seurauksena tässä on iltainen maisema vanhasta tiestä alas Kirsinharjulta keskustaan. Ennen Sunantien valmistumista autoilla kuljettiin Espoon keskukseen Kirstinharju kautta.

Tämä kuva on Sokinvuoren puolelta.

 

Tutustu myös seuraaviin

Espoon keskuksen historia. Esitykseni vuodelta 2003, jota olen päivittänyt aika ajoin jo vuosikymmenen.

Espoon keskus ennen ja jälkeen. Täydennän kuvapareja pikku hiljaa. 

Tuomarila 1980 luvuilla. Tämän kokonaisuuden sisarteos.

Kuvia ja kirjoituksia Espoon keskuksen alueelta.

Muualla verkossa:
> Espoon keskuksen kaupunkipolut. Aikaisempia projektejani. Kaupunkipolkureitistöä päivitetään 2013-14, joten päivittänen myös tuon kokonaisuuden lähiaikoina.

 

 

Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelma avattuna, osa 1: Yhteydet Helsinkiin

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

HSL eli Helsingin Seudun Liikenne tekee Pohjois-Espoon ja Leppävaaran linjastosuunnitelmaa. Alkaen syksystä 2019 linjastoa on tarkoitus laittaa uusiksi. Päätöksiä tehdään tämän kevään aikana. Paketti on niin laaja, että käyn sitä läpi osissa. Aloitan yhteyksistä Helsinkiin.

Uusi runkolinja 200 liikennöi 10 minuutin välein

Uusi runkolinja 200 on suunnitteilla välille Elielinaukio, Leppävaara ja Jorvi. Linja korvaisi nykyiset linjat 217, 218, 226 ja 235. Linjalla on 10 minuutin vuoroväli aamusta iltaan läpi viikon. Toisin sanoen pysäkille voisi vain mennä.

Linjan tieltä lakkautetaan aika monta nykyistä seutulinjaa. On siinä ja siinä onko se ongelma. Katson näitä yhteyksiä alueittain.

218 liikennöi arkisin puolen tunnin välein tuota suunniteltua reittiä, mutta kääntyy Viherlaaksossa pohjoiseen ja kiertää Lähderannan kautta Jupperiin. Tämä viimeisin koukku jäisi pois. En näe tätä ongelmana - ja asun itse Jupperissa - sillä aika harva lähtee reitin pohjoisosista tällä linjalla Helsinkiin tai edes Leppävaaraan. Nopeampiakin linjoja kun löytyy.  Plus itsekin perustelin, kun sain vuosia sitten linjan 15 jatkajan 548 liikennöimään Jupperiin asti, asiaa sillä, että seutuvuoroista voi tinkiä. Pitäähän sitä olla itsensä kanssa samaa mieltä. 

218 on merkittävä rooli Jupperin, Lähderannan ja Viherlaakson “sisäisissä” yhteyksissä. Vaan metron myötä aloitti reitti 548, joka liikennoi esimerkiksi arkisin 10 minuutin vuorovälillä. Eli vaihtoyhteyksiä riittää. Linjalta 200 voi vaihtaa linjalle 548 tai toisinpäin.

Syytä on tosin harkita, pitäisikö esimerkiksi sunnuntaihin lisätä linjan 321 liikennöintiä. Hiljaiseen aikaan 218 ja 321 ovat tarjonneet puolen tunnin välein yhteyksiä Helsingistä Jupperiin, Laaksolahteen ja Lähderantaan. Tämä esimerkiksi Töölön jalkapallo- ja jääkiekko-otteluista. Linjan 218 lopettaessa voi olla, että viikonloppuisin 321:teen ei mahdu sisälle. 

217 on edellisen linjan työhenkinen serkku. Se ajaa muuten samaa reittiä, mutta koukkaa Karamalmin työpaikka-alueen ja Kuninkaisten kautta. 217 kulkee vain ruuhka-aikoihin. En näe tätä muutosta sen isompana ongelmana kuin edellistäkään, tosin merkitseehän tuo kävelyä niille, joiden kodin lähelle tämä linja on aiemmin mennyt.  

226 on ajanut niinikään Leppävaarasta tulevan linjan reittiä Vanhaa Turuntietä pitkin aina Viherlaaksoon asti, on koukannut Viherlaakson ja Viherrannan kautta Lagunan kohdilta takaisin isolle tielle, ja on jatkanut Jorviin (A sunnuntaisin jokusen linjan Kellonummelle).

Muutoin 226 on korvattavissa tällä usein liikennöivällä linjalla, mutta ongelmallinen on Viherrannan koukku. Viherlaakson pohjoisreunalta on kävellen jopa sellaiset puolisen kilometriä Vanhalle Turuntielle. Tilalle ei ole käsittääkseni tulossa mitään yhteyttä. Sen sijaan Viherrannasta nyt ei ole erityistä tarvetta mennä juuri Jorviin. Mutta tosiaan, alueella on myös iäkkäämpiä asukkaita, ja tämä voi olla vielä ongelmallinen asia.

235 on viimeisin linja jonka uusi linja korvaa. 235 on seurannut Vanhaa Turuntietä, ja kääntynyt Ikean kohdalla Espoon keskukseen ja lopulta Tuomarilaan. Radan eteläpuolisten osien kannalta en ole huolissani, juna ja liityntäliikenteen kautta metro vievät Helsinkiin - ei kukaan istu tuossa bussissa koko matkaa kuin huvin vuoksi.

Sen sijaan uuden linjan 200 pitää ehdottomasti jatkaa Jorvin sijasta aina Espoon keskukseen asti. Näin linja palvelisi Fallåkerin ja Muuralan asukkaita, mutta tarjoaisi myös yhteydet sekä kahden Espoon aluekeskuksen välille sekä syöttöliikenteen juna-asemille. Jos linja jäisi torsoksi ja liikennöisi vain Jorviin, tuo aluekeskusten välisyys ja junan syöttöliikennemahdollisuus menetetään. Aika turhaa, kun puhuttaisiin vain runsaan viiden minuutin mittaisesta reitin pidennyksestä.

Yleisesti näen linjan 200 parannuksena. Osa menettää kodin viereen menevän linjan, mutta esimerkiksi Karakallion läpi ja Viherlaakson vierestä menisi liikennettä tasaisella 10 minuutin vuorovälilä. Ja koska Lähderantaan ja Jupperiin menee tiivis liikenne, vaihdot sujunevat. Kunhan linja 200 jatkaa Jorvin sijaan Espoon keskukseen, niin tämä on mielestäni toteuttamista vaille valmis uudistus.

502 vaakasuuntaiseksi runkolinjaksi

Mielestäni hyvä parannus on linjan 502 muuttaminen “vaakasuuntaiseksi runkolinjaksi.” 502 kulkee Leppävaarasta Perkkaan kautta moottoritielle, Meilahden ja Töölön kautta Kallioon ja lopulta Hakaniemeen. Tästä syntyy tiivis yhteys joka vie muihin suuntiin kuin Helsingin keskustaan.

Vuoroväli olisi arkisin 10 minuuttia, ja lauantaisin 20 minuuttia. Linja 206 - joka kulkee osin samaa reittiä - lakkautettaisiin. 

Tämä on mielestäni selkeä parannus. Helsinki-yhteyden lisäksi Perkkaan työpaikka-alue ja Perkkaan suunnan asukkaat pääsevät nauttimaan varsin tiheästä syöttöliikenteestä niin Helsinkiin kuin Leppävaaran asemalle.

o o o

Olen Espoon kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsen, eli sen tahon varajäsen joka ottaa kantaa näihin suunnitelmiin Espoon puolesta. Todennäköisyys sille, että olen kokouksessa asiasta päättämässä, on pieni. Mutta tietty pidän huolen että näkemykseni tulevat kuulluksi.  

Jos sinulla on näkemyksiä näihin suunnitteilla oleviin muutoksiin, nyt kannattaa olla aktiivinen.

Tässä ovat omat ehdotukseni, joita tarjoan muutosehdotuksiksi kun tämä asia tulee päätettäväksi:

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto toteaa, että linjan 200 päätepysäkki tulee olla Jorvin sijaan Espoon keskus.

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto kehoittaa HS:lää vielä tarkastelemaan Viherrannan alueen suunnitelmia. Nyt melko tiiviisti asuttu alue jäisi tyystin vaille joukkoliikenneyhteyksiä.

Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto kehoittaa HS:lää varautumaan linjan 321 liikennöinnin lisäämiseen lauantai- ja sunnuntai-liikenteessä, sillä linjan 218 ja 321 ovat viikonloppuisin vuorovälien ollessa harvoja palvelleet osin saman alueen matkustajia. 

 

Uuden linjan 200 päätepysäkki Jorvin sijaan Espoon keskukseen

$
0
0
(Länsiväylä 27.1.2018)

Suunnitteilla on nykyisten seutulinjojen 217, 218, 226 ja 235 korvaaminen uudella runkolinjalla 200. Uusi linja lähtisi Elielinaukiolta ja kulkisi Pitäjänmäen kautta Leppävaaraan. Espoossa linja seuraisi Vanhaa Turuntietä, ainoa poikkeus olisi koukkaus Karakallion kautta. Päätepysäkki olisi Jorvi.

Osa nykyisistä yhteyksistä muuttuisi vaihdolliseksi. Toisaalta uuden runkolinjan vuoroväli olisi niin arkisin kuin viikonloppuisin 10 minuuttia, eli odottelemaan ei joudu.

Runkolinjan päätepysäkin tulisi kuitenkin olla Jorvin sijaan Espoon keskus. Jorviin päättyvä linja merkitsisi turhaa vaihtoa jos matka suuntautuu pidemmälle Espooseen. Lisäksi kahden Espoon aluekeskusten välinen runkolinja tarjoaisi yhteydet Leppävaran ja Espoon keskuksen junaasemille, sekä myös yhteydet aluekeskuksen palveluihin.

Joukkoliikennettä tulee suunnitella ei vain keinona päästä yhdestä paikasta toiseen, vaan verkostona, jossa vaihdot eteenpäin ovat sujuvia ja palveluiden pariin pääsee vaivatta. Runkolinjojen tulisi yhdistää mahdollisimman monta aluekeskusta, ja tukea myös vaihtoja muihin kulkuvälineisiin. 

Tony Hagerlund
Espoo

o o o
 
 

Espoon lintu- ja näköalatornit: Nupurin lintutorni

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Nupurin lintutorni löytyy Nupurinjärven elereunan kosteikolta. Lintu- ja näköalatorniksi tässä on kaksi kummallisuutta: täältä ei näe maisemia, eikä kuulemma edes lintuja. Onneksi satoja metrejä pitkät kulkuväylät tekevät paikan jopa sadunomaiseksi.

Nämä kuvat ovat heinäkuulta, auringonlaskun hetkeltä. Kaunista oli, mutta kuvaamisen kannalta haastavaa.

Luontopolun toinen pää on Nupurinkartanontiellä. Siellä on myös pieni parkkipaikka.


Espoon päiväkodit: Koivuhovin päiväkoti

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Koivuhovin päiväkoti on pieni, kerrostalon alakerrassa toimiva päiväkoti Espoon Ymmerstassa. Tämänkaltaiset pienet päiväkodit ovat minusta aina jotenkin jännällä tavalla kodikkaita - osa lapsista on kirjaimellisesti hoidossa alakerrassa.

 

 

 

Joskus sitä väsyttä. Itsekin pidän päiväunista.

 

 

Päiväkoti löytyy kerrostalon alakerrasta, ihan keskeltä Ymmerstaa.


Espoon päiväkotien kuvausprojekti

Olin vuosina 2013-2017 Espoon päivähoidosta vastaavan varhaiskasvatusjaoston jäsen. Sen kunniaksi päätin käydä vierailulla kaikissa Espoon päiväkodeissa. Projekti ei tosin onnistunut ihan neljässä vuodessa., jatkan ehkä vielä seuraavat neljä vuotta kunnes tulee valmista. Julkaisen valokuvat näillä sivuilla. Alla päivittyvästä kaaviosta näet aina ajantasaisen tilanteen siitä kuinka monessa päiväkodissa minä ja kamerani olemme käyneet. 

Tästä Espoon päiväkodit -kokonaisuuteen.

Millainen lukioverkko Espooseen: isoja lukioita aluekeskuksiin, täydennetään pienemmiltä jos siltä tuntuu

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Joskus sitä tulee bloganneeksi vähän viiveellä. Tänä iltana, noin näillä hetkillä, Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee aihetta “Suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkko sekä tilankäyttösuunnitelma vuosille 2018-2027.” Selkosuomella voisi sanoa, että koulu- ja lukioverkkoa.

Olen toki osallistunut kouluverkkokeskusteluun, jo viimeiset parikymmentä vuotta, mutta nyt pohdintaa lukioverkosta.
 
Espoossa on nykyään 11 lukiota. Osa on jo evakossa, kuten Viherlaakson lukio Kerassa. Mutta nyt ei ole väliä sillä missä lukio on väliaikaisesti, keskityn nyt pysyvien ratkaisujen ehdotuksiin. Käyn nämä läpi lukio lukiolta.
 
 
Espoon yhteislyseon lukio, entinen opinahjoni muuten, muuttaisi pysyvästi Keraan. Samalla olisi mahdollista kasvattaa lukion kokoa. 
 
Tilojen suhteen tuo toimisi, Espoon palveluverkon kannalta mielestäni ei. Kauklahden alueella on vajaat 10 000 asukasta. Suomalaisista kunnista samaa kokoluokkaa ovat muun muassa Sotkamo, Kauniainen ja Hanko. Lisäksi alueen asukasluku voi jopa tuplaantua. 
 
Toki pysyminen Kauklahdessa vaatisi joko uudisrakennusta tai tilojen laajentamista. Sellaista se on. Kun kaupunki kasvaa, tarvitaan myös investointeja.
 
Kaitaan lukio muuttaisi Matinkylään, nimi varmaankin vaihtuisi, ja sille rakennettaisiin uudet tilat. Tämä on mielestäni oikein järkevää: Matinkylässä riittää asukkaita, ja joukkoliikenneyhteydet ovat mainiot. Myös idea Kaitaan lukion tilojen muuttamisesta Finnoon alueen koululaisten käyttöön on järkevä.
 
Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot muuttaisivat Otaniemeen, Tietotie kuuteen. Sinällään lukio ja Otaniemi on mielestäni hyvä yhdistelmä, ja on saumaa myös Aalto-yhteistyölle. Tämä on kuitenkin ollut hieman sekava kuvio. Ensin vuokrattiin tiloja, sitten haetaan että ketä sinne muuttaisi.
 
Minulle on auki että yhdistyisivätkö lukiot - tyhmäähän se olisi pyörittää kahta lukiota samassa tilassa. Etenkin kun ei ole suunnitelmaa siitä, että olisivat lähiaikoina täältä muualle muuttamassa.
 
Muista lukioista Espoonlahti, Etelä-Tapiola, Kuninkaantie, Leppävaara ja Tapiola pysyvät paikoillaan ja kasvavat vähän tai enemmän. Kuninkaantielle etsitään lisätiloja. Lisäksi Viherlaakson lukio tekee paluun Viherlaaksoon.
 

Yhteenveto: miten asiaa itse lähestyisin?

 
 
Ohessa on kartta siitä, millainen lukiokartta olisi ehdotettujen muutosten jälkeen. Tässä huomioita:
  • Kauklahden alue näyttää tyhjältä.
  • Kuninkaantien lukio,  Espoonlahden ja Leppävaaran llukiot ovat keskeisessä rooleissa: alueilla on paljon nuoria ja lisätilaa tarvitaan.
  • Lähtisin siitä, että jokaisessa aluekeskuksessa on yksi oppilasmääräntään iso lukio. Näitä "kivijalkoja" voidaan täydentää pienemmillä lukioilla sekä Kauklahden yhteislyseon lukiolla tarpeen mukaan.
  • Edelleen lukioiden painopiste on Tapiolan suunnassa. Ei siinä mitään, kunhan ei sitten tingitä muun Espoon palveluista. Myönnettäköön tosin, että isoja tiloja on hankala löytää Tapiolan alueelta. 

Lukioiden suhteen on tärkeää, ettei luulotella. Kun olin itse nuori ja asuin Espoon keskuksessa, todettiin, että alueen nuoret ihan mielellään matkaavat vaikka Tapiolaan. Sitten tuli Kuninkaantie, ja se on noussut Espoon suosituimmaksi lukioksi. Lukioiden hakijamääriä ei voi käyttää vertailutietona, kun vertailukohta on vaihtoehto jota ei ole olemassa.

Espoon kartanot ja huvilat: Brobacka

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Brobacka on yksi Espoon kartanoiden ja huviloiden haastavimpia kuvauskohteitani: en nimittäin tiedä onko tämä kartano (tai huvila). 1800-luvun lopulta peräisin oleva rakennus on historiallisen kylän keskellä, iso ja komea, mutta kartanona sitä pidetään vain ajoittain.

Tässä on kuva pihan suunnasta. Kartanon ja tilan ero on hiuksenhieno, ja 1900-lähestyessä se alkoi menettää merkitystään. Lisäksi eri puolille rakennettiin varsin kartanomaisia huviloita, joilla ei kuitenkaan ollut peltoja ympärillään jne. Yksi kartanon mittari onkin, että kutsutaanko rakennusta kartanoksi.

Brobacka palvelee nykyään Nuuksionmajana. Tilaa voi vuokrata. Täällä muuten olen yöpynyt monia kertoja villissä nuoruudessani - yhdistysaktiivina. 

Pihapiirissä on varsin persoonallinen asuinrakennus.

Tässä on kuva viereiseltä, Brobackaånin ylittävältä sillalta etelään.

Ja pohjoiseen.

Joen toiselta länsipuolelta, Brobackantien varrelta löytyy muitakin vanhoja rakennuksia.

 

 

Kartanot ja huvilat -kokonaisuudet

Käyn tutustumassa kartanoihin ja huviloihin aina kun on tilaisuus. Pääset tarkastelemaan eri kokonaisuuksia seuraavien linkkien avulla:

Tutustumalla asiasanan kartanot -sisältöön löydät lisäksi kartanoita ja huviloita myös muualta Suomesta.

 

Espoon päiväkodit: Kirkkojärven päiväkoti

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Kirkkojärven päiväkoti jatkaa näyttävien espoolaisten päiväkotien sarjaa. Espoon keskuksen tienoilta, puiston reunalta löytyvän päiväkodin kanssa samoissa tiloissa toimii myös nuorisotila.

Uusissa päiväkodeissa nukkumatilat ovat samalla leikki- ja liikuntatiloja. Hyvä juttu.

Tämänkaltaisen huoneen jokainen tarvitsisi kotiin tai työpaikalle.

Aulassa on iso valoseinä.

Päiväkoti on mäen päällä, vanhalla Dahlin kartanon kukkulalla. Maisemat ovat hienot. Kartanosta löytyy lisää Kirkkojärven historia -kokonaisuudestani.'

Liikuntatilat myös nuorison käytössä

Liikuntasali on iso, ja "urheiluhenkinen." Tämä osin siksi, että sama sali on iltaisin nuorisotilan käytössä. Ja täällä kyllä kelpaa pelata.

Tässä kuva nuorisotilojen puolelta. Osa päiväkodin tiloista on yhteisiä. Alkuun vähän mietin että miten päivähoidon ja nuorisotilat saa sovitettua yhteen, mutta näemmä varsin mainiosti. Ja kieltämättä päiväkdoin huippuhetki on päivä, iltapäivällä on jokunen päällekkäinen tunti ja illalla vain nuorisotiloilla on toimintaa. 

Ateljee kuuluu käsittääkseni tiloihin joita käytetään molempien toimesta.

Toisesta kerroksesta on kivat maisemat.

Päiväkoti on jos nyt ei Kirkkojärven asuinalueen keskellä, niin reunalla. Täälläpäin muutin vietin itse lapsuuttani 1980-luvulla. Tuttuja kulmia.

Sisäpihalla on valoisaa, voisiko sanoa jopa eteläeurooppalaista tunnelmaa. 


Espoon päiväkotien kuvausprojekti

Olin vuosina 2013-2017 Espoon päivähoidosta vastaavan varhaiskasvatusjaoston jäsen. Sen kunniaksi päätin käydä vierailulla kaikissa Espoon päiväkodeissa. Projekti ei tosin onnistunut ihan neljässä vuodessa., jatkan ehkä vielä seuraavat neljä vuotta kunnes tulee valmista. Julkaisen valokuvat näillä sivuilla. Alla päivittyvästä kaaviosta näet aina ajantasaisen tilanteen siitä kuinka monessa päiväkodissa minä ja kamerani olemme käyneet. 

Tästä Espoon päiväkodit -kokonaisuuteen.

Kirkkojärven historia

$
0
0
Do not remove or your site will get broken

Tämä on tarina Espoossa sijaitsevan Kirkkojärven historiasta, viitaten sekä 1950-luvulla kuivatettuun järveen, että asuinalueeseen jossa vietin lapsuuteni., Tämä pohjautuu esitykseen jonka toteutin Kirkkojärven koulun 30-vuotisjuhliin keväällä 2014. En osannut päättää teenkö esityksen järvestä vai asuinalueesta, joten päätin tehdä sellaisen saman tien molemmista.

Laitanpa heti alkuun "teaserin". Alla olevassa kuvassa näkee feidaantuen missä kohtaa Kirkkojärvi pienimmillään sijaitsi. Kiinni Kasavuodessa, Glims ja Glomsjokien yhdistymisen eteläpuolella. Alkuun Kirkkojärvi vuonna 1850, sitten 2015.

Muutama taustatieto alueesta:

  • Kirkkojärvi on aikanaan ollut merenlahti.
  • Järvi oli matala ja sen koko vaihteli tulvista riippuen.
  • Järvi kuivattiin 1950-luvulla moottoritien rakennustöiden yhteydessä 
  • Sen jälkeen järvi on tehnyt paluun säännöllisesti, etenkin kevät- ja syystulvien aikaan. 
  • Likimain ympäri vuoden aivan Kasavuoden vieressä on pieni lampi. Kyseessä on historiallisen Kirkkojärven syvin kohta, ja siis samainen vanhoissa kartoissa näkyvä Kirkkojärvi.. 

Kirkkojärven ympärillä on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Vakiintunutta asutusta on ollut luultavasti 1200-1300 -luvulla.

Ensimmäinen maininta Kirkkojärvestä on vuodelta 1492 pappilan perustamiskirjeestä. Toinen samaisen vuoden historiallisesti miltei yhtä merkittävä tapahtuma oli kun Amerikka "löydettiin".

Kirkkojärvi Bembölen pitäjänkartassa vuonna 1765

Aloitetaan kartalla 1760-luvulta. Tässä on yksi kulma Bembölen kylän kartan alareunasta. Vasemmalla ylhäällä näkyy Espoon kirkko ja sen edestä virtaava joki. Espoon keskus on vaaleana koska se ei kuulunut Bembölen kylään. Kuvassa oikealla alhaalla on Kasavuori, ja aivan Kasavuoressa kiinni on Kirkkojärvi. Glims ja Gloms haarautuvat hieman Kirkkojärven pohjoispuolella.

Huomatkaa muuten miten paljon tarkempi tämä kartta on kuin pian esiteltävä 1850-luvun pitäjänkartta. 

1850-luvun kartta ja Kirkkojärvi

Yllä on kuva Espoosta 1850-luvulla, alempana osa kartasta zoomattuna Kirkkojärveen. Kartta on Fredrik Johan Fonseenin piirtämä.

Kuvassa vasemmalla on Espoon kirkko. Siitä hieman oikealle on Kirkkojärvi, selvästi piirrettynä pienimmän kokonsa mukaan. Kirkkojärvestä ylöspäin lähtee kaksi jokea Glims ja Gloms (luoteeseen). Aivan Kirkkojärven oikealla puolella on Kasavuori.

Kirkkojärvi Kasavuorelta kuvattuna vuona 1915 ja 2016

Kirkkojärvi on aina tulvinut, joten sen rannoilla ei ollut juurikaan asutusta. Kuvassa keskellä on Espoon kirkko. Kirkon edessä oleva metsäisen mäen on oltava uimahallia vastapäätä Lakelaan nouseva mäki. Järven reuna kulkee noin nykyisen Kirkkokadun kohdalla, ja koko nykyinen Kirkkojärven asuinalue olisi veden alla. 

Tässä on kuva lähes samasta paikasta kuvattuna, keväältä 2016. Kirkon edessä ovat seurakuntatalo Kirkonkymppi ja sen oikealla puolella lukio ja uimahalli. Tämä kuva on hieman korkeammalta kuin pitäisi, mutta tyhmät puut tulivat linjalle.

Tässä miltei sama kuvakulma, mutta toiseen suuntaan kuvatuna: kuva Espoon kirkon luota 1900-luvun alusta. Oikealla edessä on Espoonjoki, taustalla oikealla Kirkkojärvi ja Kasavuori.

Terveyskylpylä

Terveyskylpylä oli toiminnassa 1700-1800 –luvulla. Se sijaitsi joen eteläpuolella, nykyisen Kuninkaantien lukion tienoilla, lähellä Kirkkojärven rantaa. Lähteen paikka on nyttemmin aidattu. Ohessa on kylpylän alueen suunnitelma vuodelta 1780. 

Ei, tämä ei ole maalaus. Tämä on Olavi Korkalan upea kuva vuodelta 1955 (Keski-Espoon -seuran arkisto). Tämä kuva on Espoonjoen pohjoispuolelta, käytännössä nykyisen golfkentän kohdalta. Aita vedessä kertoo siitä että koko vuotta järvi ei ollut näin iso. Seuraavaksi esittelen zoomauksen tästä kuvasta.

Suoraan aidan takana näkyy kauempana olevan talon profiilia. Kun vieressä on mäki ja kuvan ottosuuntakin on selvillä, tuon on oltava Dahlin tilan rakennuksia. Niinpä oikealla ja huomattavasti lähempänä oleva rakennus on luultavasti noin nykyisen Kirkkojärven koulun kohdalla ollut pieni maatila.

1960-luku ja Dahlin tila

Kirkkojärvi kuivatettiin Turunväylän rakentamisen myötä 1950-luvulla. Tässä on ilmakuva Espoon keskuksesta 1960-luvulla.

Dahlin tila sijaitsi nykyisen urheilupuiston viereiseltä mäeltä. Punaisen ladon ohi kulkeva tie kulkee noin samaisella linjalla kuin nykyinen urheilupuistolle vievä kävelytie. Ajoittain veden alla on ollut Dahlin mäen takana oikealla oleva alue.

Dahlin tila.

Tässä on Dahlin tila käsittääkseni 1960-luvulla.

Espoon kaupungintalo valmistui vuonna 1971. Seuraavana talvena kaupunki palkkasi valokuvaaja Simo Ristan ikuistamaan maisemia kaupungintalon katolta. Tässä on maisema Kirkkojärven suuntaan. Kovinkaan paljoa tuosta ei saa selvää, mutta huomioikaa että taustalla on Kasavuori, Kasavuoren edessä on ns. Dahlin mäki ja kartanon pihapiirin rakennuksia. Muutoin Kirkkojärvellä ei asuta.
 

Kirkkojärven asuinalue rakennetaan 1970 ja 80-luvuilla

Kirkkojärven asuinalue kasvoi nykyiseen muotoonsa 1978-1984. Asuinalue rakennettiin saviselle peltomaalle. 

Tämä kuva on nykyisen Kirkkojärven ostoskeskuksen tienoilta arviolta 1970-luvun lopulta. Taustalla näkyy virastokeskus, sekä Lagstadin koulu.

Seuraa lyhyt tarina tästä kokonaisuudesta. Olin sivunnut Kirkkojärven historiaa jo aikaisemmassa Espoon keskuksen historia -kokonaisuudessa. Talvella 2014 sain postia entisestä koulustani, Kirkkojärven koulusta. Suunnitteilla oli koulun 30-vuotisjuhlatapahtumasarja. Olin itse koulun ensimmäisiä oppilaita. 

Menin sitten kahvittelemaan entisen opettajani ja entisen rehtorini kera. Vanha koulukin oli ehditty purkaa ja rakentaa uudelleen. Siinä siten sovittiin, että teen esityksen jota voivat käyttää koulun tilaisuuksissa, ja juonsin yhden illaan Kirkkojärven historiasta ja järven palauttamisesta. Tämä on hieman laajennettu verkkoversio siitä esityksestä.

No mutta sehän olen minä, äitini kanssa, 1980-luvun puolilla välein käsittääkseni Dahlin kartanon jonkin "oheisrakennuksen" portailla. Tässä vaiheessa kartano oli jo asumaton.

No mutta, sehän olen taas minä. Koska olen ehkä seitsenvuotias, niin tämä kuva on luultavasti kesältä 1982 tai 1983. Tämä kuva on Kaivomestarinkadun kääntöpaikalta, alkuvaiheessa Kaivomestarinkadun länsipuolella ei ollut vielä taloja.

Tähän kuvaan otin mukaan myös pikkuveljen. Kuva on Kirkkojärven (vanhan) koulun kentältä. Taustalla on vanha koulurakennus. Tämä kuva on aika lailla nykyisen koulun sisältä.

Ilmakuva Kirkkojärvestä 1980-luvulta. Kirkkojärven koulu valmistui syksyksi 1983, joten tämä kuva on niiltä ajoitla. Edellisessä kuvassa koulun takana näkyivät jo uusien kerrostalojen rakennustyöt, joista ei tässä kuvassa näy.

.

Nyt olen laskenut pikkuveljen raitille ihan itse. Vuosi on luultavasti 1985. Tähän aikaan ostoskeskuksella oli niin R-kioski kuin T-kauppa.

Tässä on kuva Espoontorin kattoterassilta. Virastotalojen takana näkyy palvelutalo (valmistunut 1989), toisaalta Varobodenin talo (kaupungintalosta oikealle, punainen katto) purettiin käsittääkseni vuosikymmenen vaihteessa.

Tässä on hieman zoomattu ja rajattu versio edellisestä.  

2000-luku

Tässä kokonaisuudessa ei ole juurikaan 1990-luvun kuvia Kirkkojärvestä. Siihen löytyy useampikin syy: suvun albumeissa kuvia ei tältä ajalta ole, kaupunkisuunnittelukeskus- ja museo eivät tuota aikaa ole kuvanneet, ja 1990-luvulla Kirkkojärvelle ei ylipäätänsä rakennettu käytännöllisesti katsoen mitään. Ainut mitä täpähtui oli suurinpiirtein että maa vajosi.

Sen sijaan 2000-luvulla alkoi tapahtua. Kuninkaantien lukio ja Keski-Espoon uimahalli ovat saman katon alla.

Kirkkojärven koulu valmistui 2009. Vanha koulu purettiin alta pois. Tosin samaksi kouluksi näitä ei oikein ilkeä kutsua, tilaakin on uudessa neljä tai viisi kertaa enemmän.

Lopuksi on hyvä palata alkuun. Ohessa on kuva Kirkkojärvestä, siis siitä järvestä, maaliskuulta 2014. Tämä kuva on otettu kävelytieltä siten, että Kasavuori jää selän taakse. Kirkkojärven syvimmässä kohdassa - siihen mihin vanhoissa kartoissa on aina merkitty järvi - on keväisin ja syksyisin lampi. Oletan että silloin kun Kirkkojärvi oli oikeasti järvi, tämä on se paikka jossa pystyi polskimaan ja kalastamaan vuoden ympäri.

Valokuvat

Esbo Hembygsföreningenin arkisto
Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
Bror Hagerlund
Tony Hagerlund
Olavi Korkala

 

Jos sinulta löytyy vanhoja valokuvia Kirkkojärveltä (tai mistä tahansa muualta Espoosta) joita voin käyttää, tämänkaltaisissa yhteyksissä, niin olen hyvin kiinnostunut. Rahaa en voi maksaa. Voin myös skannata vanhoja kuvia.

Minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostitse tony.hagerlund (at) gmail.com, tai puhelimitse 050 544 3323. 

 

Tutustu myös sukulaisteoksiin

Tämä ei ole ainut kerta kun vaellan paikallishistorian maailmassa. Muuta tutustumisen arvoista:

Kirkkojärvestä sivuillani

Viewing all 84 articles
Browse latest View live